Homoseksuaalisuus


Jo luomiskertomus, koko Raamatun alku- ja lähtökohta, puhuu homoseksuaalisuutta ja kaikkia muitakin seksuaalisia poikkeavuuksia vastaan. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kirjoitetaan seuraavaa:
    "Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa" (1. Moos. 1:27-28)

    "Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, ... Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: - Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu! Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi." (1. Moos. 2:18-24)
Luomisesta alkaen on ollut selvää, että Jumala loi miehen mieheksi ja naisen naiseksi. Hän loi miehen ja naisen myös elämään ja lisääntymään yhdessä. Pelkästään tässä on jo paljon tehtävää: olla ja elää miehenä ja naisena, perustaa perhe ja saada lapsia. Jumalan luomistahto ja luomisjärjestys sulkeekin pois kaiken homoseksuaalisuuden. Kaksi miestä tai kaksi naista yhdessä eivät voi täyttää Jumalan hyvää suunnitelmaa. He eivät voi lisääntyä, koska se on luonnon ja luomisen vastaista. On myös vakavasti huomioitava, että Jumala loi miehelle kumppaniksi nimenomaan naisen eikä suinkaan toista miestä!

Seksuaalisesti mies ja nainen sopivat saumattomasti yhteen, luonnollisesti. Samaa sukupuolta olevat eivät voi lisääntyä, eivätkä heidän sukupuolielimensä millään asetu yhteen, vaan joudutaan käyttämään apuvälineitä, peräaukkoa, suuta ja käsiä. Eikä tämä mikään ihme olekaan, sillä onhan Jumala luonut ja tarkoittanut yhteen nimenomaan miehen ja naisen – ei koskaan kahta miestä tai kahta naista keskenään.

Kaikki seksuaaliset poikkeavuudet ovat tulleet maailmaan synnin ja syntiinlankeemuksen kautta. Ne ovat kaikki syntiä ja synnin alaisia, synnistä syntyneitä. Vaikka lakia ei ollutkaan ennen Moosesta, on Jumalan tahto, luomistahto, ollut ilmeisenä maailmassa ensimmäisistä päivistä alkaen yleisen ilmoituksen kautta. Jumala on puhutellut ihmisiä omantunnon kautta ja joskus myös suoraan. Tästä puhuu mm. seuraava Raamatun kohta:
    "Ennen kuin he olivat asettuneet levolle, kokoontuivat talon eteen Sodoman asukkaat, kaupungin kaikki miehet, niin nuoret kuin vanhatkin. He huusivat Lootia ja sanoivat hänelle: "Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät!" Loot meni ulos heidän luokseen, mutta sulki oven perässään. Hän sanoi: "Hyvät miehet, älkää sentään tehkö niin pahaa tekoa." (1. Moos. 19:5-7)
Sodoman miehetkin tiesivät Jumalan tahdon, mutta eivät taipuneet noudattamaan sitä. He lähtivät seuraamaan omia mielihalujaan ja toteuttamaan omia syntisiä, Jumalan tahdon vastaisia taipumuksiaan. Lootin sanat Sodoman miehille osoittavat, että homoseksuaalisuuden toteuttaminen oli pahuutta ja kauhistuttava teko jo ennen lakia. Luomisjärjestys, yleinen ilmoitus ja omatunto todistivat tästä.

Jotkut homoutta puolustavat ihmiset ovat väittäneet, että Sodoman miesten synti olisi raiskaus tai häpäisy eikä homouden harjoittaminen. Tälle ei kuitenkaan löydy mitään pohjaa Raamatusta. Sodoman miehet halusivat maata Lootin vieraiden kanssa, mitä Loot ja Herra pitivät ehdoitta syntinä. Loot ei missään vaiheessa viitannut raiskaukseen tai väkivaltaan, vaikka miehet Lootin kommentista ärtyneenä käyttäytyivät aggressiivisesti. Herra hävittikin Sodoman sen syntien tähden, joista homoseksuaalisuuden toteuttaminen oli yksi räikeimmistä.

Entä muuttuiko tämä asia, Jumalan luomistahto, lain antamisen ja liiton asettamisen myötä? No ei muuttunut! Roomalaiskirjeessä kirjoitetaan: "Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on." Ja tämän laki todella tekee. Se ilmaisee Jumalan tahdon ja osoittaa sen, mikä on syntiä:
    "Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko. Älä yhdy mihinkään eläimeen, ettet tulisi saastaiseksi. Älköön kukaan nainen paritelko eläimen kanssa, sillä sellainen on luonnonvastaista. Älkää saastuttako itseänne tällaisilla teoilla. Niiden takia ovat tulleet saastaisiksi ne kansat, jotka minä ajan pois teidän tieltänne." (3. Moos. 18:22-24)
Koska ihmiset eivät taipuneet Jumalan tahdon mukaiseen elämään, antoi Herra lain Moosekselle: "Se säädettiin perästäpäin osoittamaan rikkomukset" (Gal. 3:19) Laissa Jumala on ilmaissut hyvän tahtonsa. Kolmas Mooseksen kirja (3. Moos. 18:22-24) ilmaisee, että homoseksuaalisuuden toteuttaminen on luonnotonta, kauhistuttava teko ja raskaasti Jumalan tahdon vastaista. Asia on todella vakava, sillä homouden harjoittaja tulee saastaiseksi samoin kuin tulivat saastaiseksi ne synnissä eläneet kansat, jotka Herra hävitti Israelin tieltä.
    "Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa." (3. Moos. 20:13)
Homoseksuaalisuuden toteuttaminen on niin vakava rikos, että Herra määräsi siitä rangaistukseksi ehdoitta kuoleman. Vieläpä sanotaan, että homouden harjoittajat ovat itse ansainneet kuolemansa. Tämä vain entisestään vahvistaa sen, että kyseessä on hirvittävä synti.
    "Älköön pyhäkköporttoa olko Israelin tyttärien joukossa älköönkä haureellista pyhäkköpoikaa Israelin poikien joukossa. Älä tuo portonpalkkaa äläkä koiranpalkkaa Herran, sinun Jumalasi, huoneeseen lupauksen suoritukseksi, sillä molemmat ovat kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi." (5. Moos. 23:17)
Yllä oleva Viidennen Mooseksen kirjan kohta tuomitsee haureutta rahasta harjoittavat ihmiset. Herra ei huoli sellaista uhria, joka on ansaittu syntiä tekemällä. Heteroseksistäkin saatua palkkaa sanotaan kauhistukseksi, mutta vielä hirvittävämpi on homoseksistä saatu palkka, koska teko on vieläkin kauhistuttavampi. Sitä sanotaan "koiran palkaksi". Tämä kuvaa hyvin homoseksiä, sillä koira oli vanhassa Lähi-idässä yksi likaisimmista, saastaisimmista ja halveksituimmista eläimistä. Kun homouden harjoittajaa verrataan koiraan, puhutaan poikkeuksellisen törkeän rikoksen tekijästä. Vielä nykyäänkin Lähi-idässä ja Etiopiassa homouden harjoittajia nimitetään usein koiriksi. Samoin Ilmestyskirjassa (Ilm. 22:15) mainitaan, että uuden Jerusalemin eli pelastuksen ulkopuolella ovat koirat. Tällä tarkoitetaan nimenomaan homoseksuaalisesti eläviä.

Tuomarien ja kuningasten aikana asia oli myös esillä:
    "Heidän viettäessään kaikessa rauhassa iltaa kaupungin miehet, jotka olivat kelvotonta roskaväkeä, piirittivät talon. He tungeksivat oven takana huutaen vanhukselle, talon isännälle: "Tuo tänne se mies, joka tuli luoksesi. Me tahdomme maata hänet." Silloin isäntä meni ulos miesten luo ja sanoi: "Älkää, hyvät miehet, tehkö sellaista pahaa tekoa ... Älkää tehkö mitään niin hirveätä!" (Tuom. 19:22-23)
Myös tämä Tuomarien kirjan kohta osoittaa homoseksuaalisuuden toteuttamisen pahaksi ja hirveäksi teoksi – epäilemättä vakavaksi synniksi.
    "Maassa oli myös haureellisia pyhäkköpoikia. He jäljittelivät niiden kansojen kaikkia kauhistavia tekoja, jotka Herra oli karkottanut israelilaisten tieltä." (1. Kun. 14:24)
Kansat, jotka Herra hävitti Israelin tieltä olivat synnissä eläviä kansoja. Näiden kansojen tapoihin kuului yleisesti myös homoseksuaalisuuden toteuttaminen ja sen hyväksyminen. Nämä olivat kuitenkin kauhistuttavia tekoja Herran silmissä, ja niiden harjoittajat saivat ansaitsemansa rangaistuksen: Herra hävitti heidät.
    "Aasa teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Daavid. Hän toimitti haureelliset pyhäkköpojat pois maasta ja hävitti kaikki ne kivijumalat, jotka hänen isänsä olivat tehneet." (1. Kun. 15:11-12)
Aasa mainitaan kuningasten kirjoissa oikeamieliseksi mieheksi, joka toimi Jumalan tahdon mukaan. Eräs Jumalan mielen mukainen teko oli homoseksuaalisuuden toteuttajien hävittäminen maasta, sillä he olivat synnin tekijöitä ja kauhistus Herralle. Samoin Aasan pojan ansioksi ja oikeaksi teoksi luettiin maan puhdistaminen homouden harjoittajista:
    "Hän hävitti maasta viimeiset niistä haureellisista pyhäkköpojista, jotka olivat jääneet jäljelle hänen isänsä Aasan ajoilta." (1. Kun. 22:47)
Sekä luominen, laki että historia osoittavat, että homoseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä ja sitä saa kauhistua. Jumala itsekin kauhistuu: "Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko." (3. Moos. 18:22) Herra sääti kauhistuttavalle teolle kauhistuttavan rangaistuksen: "Heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa." (3. Moos. 20:13)

Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on siis vakavasti Jumalan luomisjärjestyksen vastaista ja kauhistuttava teko (hepr. to'evaa) (3. Moos. 18:22-24), (3. Moos. 20:13). Se on yksi niistä hirvittävistä rikoksista, joita Israelilaisten tieltä hävitetyt kansat harjoittivat luvatussa maassa. Sekä Vanha että Uusi testamentti tuomitsevatkin homoseksuaalisuuden varsin yksiselitteisesti.

Vaikka Mooseksen laki ei vanhurskauttamisen, juhla-aikojen, uhri- ja puhtaussäädöksien sekä muiden liittoon liittyvien asioiden osalta enää ole voimassa Jeesuksen uhrin ja uuden liiton Hengen lain kautta (Room. 8:2), sekä Jeesus että Paavali viittasivat siihen puhuessaan synnistä ja moraalista – oikeasta ja väärästä. Jeesus ei koskaan missään kohdin lieventänyt lakia, vaan ainoastaan tiukensi sitä! Vuorisaarna on täynnä esimerkkejä tästä:
    "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi." (Matt. 5:17-19)
Myös Apostolien teoissa haureussäädökset (sisältää homouden esiaviollisen seksin ohella) olivat yksi niistä kolmesta asiasta, jotka otettiin Pyhän Hengen (=Jumalan) ja apostolien päätöksellä Mooseksen vanhan liiton laista uuteen liittoon (Apt. 15:28-29). Tosin verensyöntikielto oli väliaikainen (1. Kor. 10:24-28).
    "Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta." (Apt. 15:28-29)
Monet homoseksuaalisuuden puolustajat sanovat, että homous kiellettiin kyllä Vanhassa testamentissa, mutta se ei olisi enää uuden liiton aikana voimassa. Tämä on silkkaa puppua, sillä mikään Raamatussa ja historiassa ei anna meille oikeutta hylätä Vanhaa testamenttia. VT on aivan samalla tavoin voimassa nyt kuin vaikkapa 2500 vuotta sitten. UT kyllä puhuu siitä, että Mooseksen laki uhri ja puhtauskäytäntöineen on poistunut uuden liiton Hengen lain tieltä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita lain moraalin, oikean ja väärän poistumista. UT vahvistaa sen, mikä Mooseksen laissa on olennaista ja edelleen voimassa. Mooseksen lakia onkin luettava ja tulkittava Uudesta testamentista käsin! Lain teologiasta enemmän kiinnostuneiden kannattaa lukea Suomen teologisen instituutin kirja "Iustitia 6 – Paavali ja laki". Suosittelen!

Jeesus tosiaan itse sanoi, että laista ei poistu yksikään piirto, ennemmin katoavat taivas ja maa. Jumalan oikea ja väärä vanhassa liitossa ovat samalla tavoin oikeaa ja väärää uudessa liitossa! Erityisesti on muistettava, että Jeesus ja Uusi testamentti eivät todellakaan lievennä lakia, vaan ainoastaan tiukentavat sitä. Apostolien teot osoittavat myös, että laista on pakanuudesta kääntyneiden kristittyjen noudatettava verensyöntikieltoa, epäjumalille uhratun lihan syöntikieltoa ja haureussäädöksiä, joihin homous ilman muuta kuuluu.

Uusi testamentti asettuukin täsmälleen samoille linjoille Vanhan testamentin kanssa puhuttaessa homoseksuaalisuuden toteuttamisen vääryydestä ja Jumalan tahdon vastaisuudesta. Erityisesti Roomalaiskirje puhuu aiheesta selkeästi. Siinä tiivistyvät sekä luominen, Jumalan yleinen ilmoitus että laki: Luominen osoittaa, ettei ketään ole luotu homoksi, ja laki osoittaa homoseksuaalisen taipumuksen toteuttamisen synniksi.
    "Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. ... Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi." (Room. 1:24,26-28)
Ylläoleva kohta osoittaa, että homoseksuaalisuus on luonnotonta, oman ruumiin häpäisyä, häpeällistä, säädytöntä, syntiä ja ehdoitta Jumalan tahdon vastaista. Koska Raamattu osoittaa näin selvästi homoseksuaalisuuden synniksi, ovat homoseksuaalisuuden toteuttajat hylänneet Jumalan auktoriteetin ja Raamatun ilmoituksen. Siksi on myös Jumala hylännyt heidät ja antaa heidän saada sitä, mitä itse niin kovasti haluavat (jae 28). He kuitenkin saavat "ansaitsemansa palkan" (jae 27), koska eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle ja Raamatun sanalle. "Sinä hylkäät ne, jotka hylkäävät sinun määräyksesi" (Ps. 119:118) Roomalaiskirje jatkaa:
    "Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin." (Room. 1:32)
Tämä kohta osoittaa, että ei pelkästään homoseksuaalisuuden toteuttaminen ole syntiä, vaan myös homoseksuaalisuuden hyväksyminen! Siten Jumalaa vastaan rikkovat myös ne, jotka itse eivät homoutta harjoita, mutta jotka sen kuitenkin hyväksyvät.

Tuomion ja rangaistuksen osalta UT vetää homoasiassa vielä tiukempaa linjaa kuin VT: homoseksuaalisuuden toteuttamisen rangaistuksena on helvetin tuomio:
    "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät." (1. Kor. 6:9-10)
    "Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan lain ja järjestyksen rikkojien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien ja pyhänhäpäisijöiden, isän- ja äidinmurhaajien, tappajien, siveettömien, miesten kanssa makaavien miesten, ihmisten sieppaajien, valehtelijoiden, valapattojen ja ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia. Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu." (1. Tim. 1:9-11)
Mooseksen laki osoitti, että homoseksuaalisuuden toteuttamisen rangaistuksena on kuolema. UT ei missään kohdin poista tuon kauhistuttavan teon rangaistusta, mutta siirtää rangaistuksen toteuttamisen yksin Jumalalle. Rangaistuksena on tosiaan ikuinen kuolema, helvetin tuli! Homoseksuaalisuuden toteuttaja joutuukin helvettiin, samoin kuin muutkin synnin tekijät. Ainoa keino välttää tämä rangaistus on nöyrtyä Jumalan edessä uskossa Jeesukseen, tunnustaa syntinsä, katua niitä, pyytää niitä anteeksi ja tehdä niistä parannus. Ei kukaan, joka pyrkii vetoamaan mihinkään muuhun kuin Jeesuksen täytettyyn sovitustyöhön, voi pelastua, vaan hän hukkuu synteihinsä: "Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta" (Ef. 2:8)

Tässä kohdin on syytä muistuttaa mieliin, että Jumalan näkökulmasta homoseksuaalisuuden toteuttaminen ei sinänsä eroa muista synneistä: "Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa." (Room. 1:18) Saman rangaistuksen saavat ne, jotka murhaavat, valehtelevat, ylpeilevät, ovat tottelemattomia vanhemmilleen tai tekevät jotain muuta syntiä.

Toisin sanoen pedofilit, homot, transvestiitit ja muut seksuaalisesti poikkeavat eivät ole yhtään sen huonompia ihmisiä kuin muutkaan. "Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta." (Room. 3:23) Kuitenkaan yhdelläkään ihmisellä ei ole oikeutta tehdä syntiä. Synti paitsi saa aikaan ajallista pahaa myös erottaa ja vie meitä kauemmaksi Jumalasta.

Jos antaudumme syntiin, vie se meidät askel askeleelta kauemmaksi Jumalasta kunnes tullaan uskon ja epäuskon rajalle. Kun tämä raja ylittyy, Pyhä Henki murheellisena pakenee ihmisestä, ja ihminen luopuu uskosta, sillä ei ole uskoa ilman Pyhää Henkeä (Room. 8:9).

Jeesus puhuu uskosta luopumisesta nimenomaan synnin tekemiseen antautumisen seurauksena:
    "Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä uskoo koko omaisuutensa. "Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: 'Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!' Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella. Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen isäntänsä tulee ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset." (Luuk. 12:42-46)
Jumalan tahdosta (=Raamattu) piittaamaton uskova ihminen, joka antautuu synnin tekemiseen (esim. homous), ajaa itsensä yllä olevan kohdan mukaan pikku hiljaa surkeaan kohtaloon: Isäntä (=Jumala) hakkaa hänet kuoliaaksi ja niin tämä ihminen saa saman kohtalon (=helvetin tuomio) kuin uskosta osattomat. Tämä saattaa kuulostaa hurjalta ja sitä se onkin. Meidän tuleekin pitää lujasti kiinni Raamatun sanasta, olla aralla tunnolla Jumalan edessä, katuen tunnustaa Herralle syntimme ja tehdä parannus niistä. Raamatun mukaisesti eläminen ja lyhyet tilivälit Jumalan kanssa ovatkin avaintekijöitä uskossa pysymiseen ja uskossa kasvamiseen. Nimittäin usko ei ole vain jotain kivaa "Jumalan terapiassa" käymistä, vaan Raamatun mukaan todellista kilvoittelua ja taistelua!

Toisena puolena synnin tekemisessä on hyvä elämä. Jumala, joka on meidät luonut, tietää varmasti parhaiten, mikä on meille parasta. Laki onkin paitsi Jumalan pyhyyden ilmentymä, myös Jumalan rakkauden osoitus! Jumalan laki, johon mm. rakkauden kaksoiskäsky kuuluu, on mitä elämää suojelevin. Tuntuukin siltä, että Jumala sanoisi meille laissa: "Rakas lapseni, en tahdo sinulle pahaa. Älä siis tee sitä, mikä on väärin."

Me syntiset, perisynnin turmelemat vajavaiset ihmiset emme omalla vajavaisella ymmärryksellämme tajua, mikä meille on hyväksi. Me emme tiedä, mitä on rakkaus, sillä syntisinä emme osaa oikein rakastaa. Siksi, meidän on kysyttävä sitä Jumalalta, joka on täydellinen rakkaus, ja Jumala on ilmoittanut sen meille Raamatussa. "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni." (Joh. 14:15) Jos joku rakastaa, hän pitää Jumalan säädöksistä kiinni. Mutta jos joku sanoo rakastavansa eikä pidä kiinni Raamatun sanasta, hän valehtelee! Tämän Raamattu osoittaa selkeästi:
    "Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni." (Joh. 14:21)
    "Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä." (1. Joh. 2:3-5)
Jumala on sanassaan Raamatussa selvästi ilmoittanut, että homoseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä! Se on vahingollista ja turmiollista ihmisille kaikin tavoin. Homoseksuaalisuuden toteuttaja rikkookin omaa psyykettään jatkuvasti, ja homosuhteissa elävät ovatkin yleensä sisäisesti hyvin epätasapainoisia ihmisiä. Se, mitä mediassa silloin tällöin kutsutaan "homorakkaudeksi", ei ole Raamatun mukaan todellista rakkautta. Rakkautta on Jumalan tahdon mukainen elämä, johon kuuluu yleisen lähimmäisenrakkauden (fileo), yhteisöllisen rakkauden (storge) ja Jumalan rakkauden (agape) lisäksi vain oikein toteutettu heteroseksuaalinen miehen ja naisen välinen rakkaus (eros). Todellista rakkauden osoittamista homoja kohtaan onkin se, että kehottaa heitä parannukseen. Homouden hyväksyminen on rohkaisua synnissä elämiseen, eikä synnissä elämiseen kannustaminen ole koskaan rakkauden osoittamista!

Monesti homouden kannattajat sanovat "ei saa tuomita", ymmärtämättä oikeasti, mistä tuomitsemisessa on kysymys Raamatussa. Tätä tuomitsemiskieltoa käytetäänkin usein argumenttina Raamatussa pitäytyviä kristittyjä vastaan. Tuomitsemisia on Raamatussa monenlaisia, ja niistä on eri kohdissa alkutekstiä käytetty eri ilmaisuja. Jeesuksen ja Paavalin yleisimmin käyttämä tuomitsemissana on kreikankielinen "krinoo", joka tarkoittaa asian ratkaisemista, jonkin määräämistä ja langettamista. Sillä tuomitsemisella, johon homouden puolustajat yleensä viittaavat (esim. Matt. 7:1-2), tarkoitetaan siis rangaistuksen langettamista.

Toisin sanoen, yksityisinä ihmisinä meillä ei ole oikeutta langettaa homoille rangaistusta heidän synnistään (esim. kuolemantuomio tai helvetintuomio) kuten vanhassa liitossa tuli tehdä. Rangaistukset langettaa yksin Jumala. "Älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta." (Luuk. 6:37) Eräänlaista rangaistuksen langettamista on myös se, jos pidämme homoja kehnoina ihmisinä, emme arvosta ja kunnioita heitä ja laitamme heidät "omiin karsinoihinsa".

Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa estä sen tosiasian julistamista ja esillä pitämistä, että homoseksuaalisuuden toteuttaja syyllistyy raskaaseen rikokseen Jumalaa vastaan! Homoille on samalla tavoin julistettava lakia kuin muillekin synnin tekijöille ja synnissä eläville. Kreikan kielen sana "krinoo" ei missään kohdin tarkoita synnistä varoittamista ja siitä parannukseen kehottamista. Näitä asioita tarkoittaa UT:ssa sana "epitimaoo" (=nuhteleminen). Nuhtelemiseen Raamattu kehottaakin usein.

Mm. Jeesus kehottaa nuhtelemaan hyvin suoraviivaisesti: "Jos veljesi tekee väärin, nuhtele häntä, ja jos hän sitten katuu, anna hänelle anteeksi." (Luuk. 17:3) Tässä Jeesus puhuu paitsi yleensä synnin tekemisestä myös erityisesti seksuaalisen poikkeavuuden (tässä tapauksessa pedofilian) toteuttamisesta: "Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä." (Luuk. 17:2) Jeesuksen esimerkki kehottaakin meitä nuhtelemaan erityisesti seksuaalisen poikkeavuuden toteuttajia. Muita kohtia Raamatussa, jotka puhuvat nuhtelusta ja kehottavat siihen, ovat mm. (1. Tim. 5:1), (1. Tim. 5:20), (2. Tim. 4:2), (Tiit. 1:13), (Tiit. 2:15) ja (Ilm. 3:19).

Nyt tullaankin luontevasti kysymykseen "Miten homoihin on suhtauduttava?"

Omien evankeliointikokemusteni perusteella sanon, että mikäli kysymyksessä on uskosta osaton homo, ei juurikaan kannata alkaa vängätä moraalista. Uskosta osaton tarvitsee ennen kaikkea evankeliumia, uskoa Jeesukseen vapahtajana. Moraalivaatimusten tulee tulla mukaan sen jälkeen, kun hän kääntyy. Tietenkään Raamatun kantaa homouteen ei saa kieltää, jos sitä kysytään, mutta siihen tuskin kannattaa keskusteluissa jämähtää. On tärkeämpiäkin asioita ensin käsiteltävänä. Homoseksuaalisuuden harjoittamisen syntiluonne on kuitenkin tunnustettava aina!

Uskovalle homolle, joka elää homoseksuaalisesti, on saarnattava lakia ja häntä on nuhdeltava, ja jos hän kääntyy parannukseen, on hänelle annettava anteeksi. Nuhtelemisessa tarvitaan kuitenkin ihmistuntemusta, mikä tarkoittaa, että kaikista uskovista ei ehkä ole nuhtelijoiksi. Mitä heikompi ja arempi ihminen kyseinen homo on, sitä hellävaraisemmin tulee nuhdella. Toisaalta mitä välinpitämättömämpi hän on, sitä ankarammin tulee häntä kehottaa parannukseen. Jos taas uskova homo on synnintunnon tilassa, jos hän syvästi homouden toteuttamista katuen tunnustaa sen Jumalan tahdon vastaiseksi synniksi ja pyrkii parannukseen, on häneen suhtauduttava erittäin lempeästi, rakkaudellisesti ja armahtavasti. Jumala rakastaa jokaista ihmistä, myös homoja, mutta Jumala vihaa aina syntiä, myös homoseksuaalisuuden toteuttamista.

Joskus homokeskusteluissa kuulee sanottavan, että Raamatussa mainittu homoseksuaalisuus olisi ns. valittua homoseksuaalisuutta eikä synnynnäistä, ja että synnynnäistä homoseksuaalisuutta saisi toteuttaa. Tämä on kuitenkin järjetöntä, sillä Raamatussa ei toden totta ole missään kohdin eritelty "valittua" ja "synnynnäistä" homoutta. Raamattu ei välitä lainkaan siitä, onko synnin tekijä "rietas hetero" vai "aito homo". Homoseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä aina, täysin riippumatta siitä, mitkä ovat homouden syyt!

Homoseksuaalisuuden syiden miettiminen onkin hengelliseltä kannalta täysin epäolennaista, sillä onhan kaikkivaltias ja kaikkitietävä Jumala ilmoittanut selvästi tahtonsa Raamatussa. Ei Raamatussa sanota, että homouden toteuttaminen on väärin, paitsi jos se on synnynnäistä. Jos homous olisi synnynnäistä – mitä se todennäköisesti ei ole – eivät homot suurestikaan eroaisi muista ihmisistä. Mehän olemme kaikki syntyneet syntisiksi. Vai olemmeko lakanneet uskomasta perisyntiin? Vaikka syntisyys olisi kuinka myötäsuuntaista tahansa, se ei oikeuta ketään elämään sen mukaisesti. Ei, siitä on tehtävä parannus, tunnustettava se Jeesukselle ja elettävä kieltäymyksessä ja uskossa. Homoille ei ole olemassa mitään ekstrajunaa Jumalan luo. Eivät he saa toteuttaa elämässään syntisiä taipumuksia sen enempää kuin muutkaan ihmiset. Parannus on sitä, että kääntyy pois siitä väärästä, mitä tekee, siihen, mitä Jeesus on tehnyt ja mitä hän on.

Homouden syitä on tutkittu ja näyttää siltä, että se ei ole biologista alkuperää. Hormonaalisuutta ja aivoja käsittelevät tutkimukset ovat tuloksiltaan selvästi vajaita ja keskenään erittäin ristiriitaisia. Geneettisissä tutkimuksissa tämä on vieläkin korostuneempaa. Sen sijaan psykologiset tutkimukset homoudesta ovat hyvinkin yhtenäisiä ja osoittavat suurta yksimielisyyttä ja todennäköisyyttä homouden synnystä nimenomaan lapsuuden ja nuoruuden psykoseksuaalisen kehityksen häiriönä.

Homoseksuaaleja ihmisiä on autettu mm. terapian keinoin, ja tulokset näyttävät rohkaisevilta. Terapiamuodosta riippuen homoseksuaalien parantumisprosentti on n. 20-65%. Muutosta homoseksuaalisuudesta heteroseksuaalisuuteen on tapahtunut n. 30-70%, vaikka täydellistä homoseksuaalisuuden häviämistä ei olisikaan tapahtunut. (Lähde: Syntyjä syviä – erilaisen seksuaalisuuden näkökulma. Aslan ry. Omakustannus 1995) Kun siis homoseksuaalisuuden, joka on ilmenemismuodoiltaan luonnehäiriö, parantumisprosentit ovat neuroosien luokkaa, on homouden psykologinen alkuperä erittäin todennäköinen. Mm. suomalainen Aslan ry tekee todella tärkeää työtä auttaessaan homoja irti taipumuksestaan terapian ja rukoustyön kautta, ja sen tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia.

Koska käsittelemieni Raamatunkohtien nojalla homoseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä, ei homouden hyväksyminen ole mitään muuta kuin kapinointia Jumalaa vastaan! Siten myös ne, jotka eivät homoutta itse harjoita, mutta hyväksyvät sen, syyllistyvät yhtälailla raskaaseen syntiin Herraa vastaan. Tästä puhuu Roomalaiskirje:
    "Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin." (Room. 1:32).
Kehotankin vakavasti kaikkia homoseksuaalisuuden hyväksyjiä tekemään parannuksen! Ettekö ymmärrä, että kapinoitte ja teette syntiä itseänsä Jumalaa vastaan? Älkää eksykö! Jumala ei salli itseään pilkattavan.

Lopuksi haluan vielä lyhyesti kommentoida homoseksuaalisuuden yhteiskunnallista tilannetta...

Raamatussa puhutaan paljon siitä, että Jumala suhtautuu meihin paitsi yksilöinä myös kansana, kokonaisuutena. Tämä usein unohtuu aikamme yltiöindividualistisessa ajattelussa. Jeesuskin kehotti tekemään "kaikki kansat" hänen opetuslapsikseen. Kansan kääntymyksen lisäksi Raamattu tuntee myös kansan luopumuksen:
    Minulle tuli tämä Herran sana: "Ihminen, kun jokin maa (siis mikä tahansa!) tekee syntiä minua vastaan ja on minulle uskoton, minä kohotan käteni ja rankaisen sitä. Minä ehdytän siltä leivän saannin ja lähetän sen keskelle nälänhädän, minä tuhoan siitä maasta sekä ihmiset että eläimet. Mutta jos siellä on kolme sellaista miestä kuin Nooa, Daniel ja Job, nämä kolme säästyvät vanhurskautensa tähden. Näin sanoo Herra Jumala. ... "Tai minä nostan sotajoukot sitä maata vastaan, sanon: 'Käyköön miekka kautta koko maan', ja hävitän sieltä sekä ihmiset että eläimet. Jos siellä on nuo kolme miestä, hekään eivät voi pelastaa ketään, edes poikiaan tai tyttäriään, niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala. Vain he pelastuvat, ei kukaan muu." (Hes. 14:12-14,17-18)
Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, miten me kansana elämme ja mistä arvoista pidämme kiinni. Mielestäni meidän kristittyjen ei tule eristäytyä maailmasta ja viis välittää siitä, mitä maassamme tapahtuu. Sehän olisi lahkolaisuutta! Raamattu nimenomaan kehottaa meitä taistelemaan kristillisten arvojen puolesta siinä maassa, jossa asumme:
    "Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti. Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." (1. Tim. 2:1-4)
Kun Raamatun mukaan on selvää, että homosuhteet eivät ole Jumalan mielen mukaisia, ja että meidän tulee välittää myös yhteiskuntamme arvoista, on homoliittojen vastustaminen täysin oikein! Herramme on nimittäin jo luomisesta alkaen tarkoittanut miehen ja naisen välisen avioliiton ainoaksi oikeaksi parisuhdeinstituutioksi.

Koska meidät on kutsuttu rukoilemaan Jumalan sanan mukaisia asioita, niin lähdetään yhdessä taisteluun rukoillen ja paastoten sen puolesta, että homoliitot laillistava lakiesitys kaatuisi eduskunnassa, ja ettei se koskaan tulevaisuudessakaan menisi läpi. Maranata!


Rakkaudella kaikille veljille ja sisarille Kristuksessa
Mikko Satama


PS. Nyt kun eduskunta hyväksyi homoliitot laillistavan lakiesityksen, tulee meidän kristittyjen rukoilla, että tämä Antikristuksen hengestä lähtöisin oleva säädös poistettaisiin Suomen laista ja hylättäisiin kokonaan. Pyritään yhdessä rukouksin ja käytännön toimin siihen, että Jumalan laki tulisi eettisesti yhä enenevässä määrin myös yhteiskunnan laiksi.



Vielä kiva kuriositeetti: On mielenkiintoista tarkastella homoliikkeen iskulauseita ja katsoa kuinka monilla niistä voitaisiin puolustaa myös eläimiin sekaantumista, pedofiliaa, kuolleisiin sekaantumista ja raiskauksiakin. Yllättävän monella!

Esimerkkejä:

"Jokaisella on oikeus toteuttaa omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan!"
    Ahaa! Siis myös lasten raiskaajilla tulee olla oikeus elää taipumuksensa mukaisesti. ;)

"Mitä pahaa on rakkaudessa?"
    Jos rakkaus perustuu vain siihen, minkä ihminen kokee rakkaudeksi, voidaan kaikki yllä mainitsemani seksuaaliset perverssiot perustella sillä - ja monta muutakin. Useimmat pedofilit sanovat rakastavansa lapsia, eläimiin sekaantujat eläinkumppaneitaan, kuolleisiin sekaantujat omiaan, ja jopa raiskaajat sanovat, että he rakastavat toista osapuolta, mutta tämä ei ole suostunut heidän rakkauteensa.

"Homous ei vahingoita ketään!"
    Ei vahingoita eläimiin tai kuolleisiin sekaantuminenkaan. Ei myöskään ole mitään aukottomia mittareita siihen, mikä vahingoittaa ja mikä ei. Mikä tahansa voidaan selittää vahingoittamattomaksi asiaksi, kunhan vain valitaan sopiva mittari.

"Suvaitsevaisuutta!"
    Ahaa! Jos siis suvaitsevaisuus on se itseisarvo, niin kaikki vaan suvaitsemaan pedofiliaa, raiskauksia, eläimiin sekaantumista, kuolleisiin sekaantumista ja seksuaalimurhia. Eihän oikealla ja väärällä ollut mitään väliä - vain suvaitsevaisuudella. ;) Olenpas hirveän suvaitsematon, kun en hyväksy lasten raiskaajien seksuaalivähemmistön elämäntapaa! ;)

    Kannattaa myös miettiä, kuinka moni homoaktivisti suvaitsee niitä ihmisiä, jotka ovat eri mieltä heidän kanssaan, kuten nyt esimerkiksi niitä, jotka eivät hyväksy homoseksuaalista elämäntapaa. Aika harva! He ovat siis itse suvaitsemattomia... ja kaikenlisäksi tekopyhiä.

"Jumala loi homon!"
    Niin, ja hän loi myös pedofilin, eläimiin sekaantujan, raiskaajan, kuolleisiin sekaantujan, pyromanin, kleptomanin ja murhanhimosta kärsivän. Mutta tekeekö tämä tosiasia heidän elämäntavoistaan oikeita? Ei ikinä! Ilmeisesti homoliikkeen mielestä juutalaismurhissakaan ei ollut mitään väärää, koska Jumala loi Hitlerin.

    Vaikka jokin paha taipumus olisi kuinka sisäsyntyistä tahansa, ei se oikeuta ketään elämään sen mukaisesti. Moni pedofili sanoo syntyneensä pedofiliksi ja tietäneensä aina olleensa kiinnostunut lapsista. Entä tekeekö varastamisesta oikeaa se, että joillakin on taipumus kleptomaniaan? Pitäisikö meidän ehkä lainsäädännössä sallia varastaminen tämän takia?
Jne, jne...

Homoliikkeen iskulauseet ovat naiiveja melkolailla poikkeuksetta.