Mitä Raamattu puhuu itsestään?


Sisällys

Osa 1: Lyhyitä selityksiä muutamiin jakeisiin


Raamatun jumalallisuus ja Pyhän Hengen innoitus

"Jokainen pyhä kirjoitus on syntynyt Jumalan Hengestä ja on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis." (2. Tim. 3:16)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jokainen pyhä kirjoitus eli koko Raamattu on syntynyt Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta. Ihmiset eivät siis ole kirjoittaneet omia ajatuksiaan Jumalasta, vaan Jumala on ilmoittanut heille kirjojen sanoman Pyhän Henkensä kautta.


"Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen. Enhän minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan, eikä kukaan ole sitä minulle opettanut, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut." (Gal. 1:11-12)

Mitä tämä tarkoittaa?
Paavali ei kirjoittanut omiaan, vaan hän sai kirjeidensä sanoman Jeesukselta. Jeesus on siis Paavalin kirjeiden varsinainen tekijä.


"Tiedättehän, mitä käskyjä me Herran Jeesuksen puolesta olemme teille antaneet. Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä!" (1. Tess. 4:2-3)

Mitä tämä tarkoittaa?
Kaikki käskyt ja opetukset, joita Paavalin kirjeissä on, ovat Jeesuksen käskyjä ja opetuksia, eivät Paavalin omia. Paavali vain välittää Jeesuksen käskyt kirjeissään seurakunnille, koska Jeesus on jo taivaassa.


"Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet." (2. Piet. 1:21)

Mitä tämä tarkoittaa?
Ihmiset eivät ole itse saaneet päähänsä ajatusta kirjoittaa ylös Jumalan ilmoitusta, vaan innoitus ja syy Raamatun kirjojen kirjoittamiseen on tullut Jumalalta. Toisin sanoen, vaikka ihmiset ovat välillisesti Raamatun kirjoittajia, he ovat kuitenkin saaneet sanomansa Jumalalta. Varsinaisen tekijänoikeuden Raamattuun omistaa siis Jumala!


"Sinun sanasi on totuus." (Joh. 17:17)

Mitä tämä tarkoittaa?
Tässä Raamatun jakeessa Jeesus itse puhuu Raamatusta. Tämä on varmaankin suorin ilmaisu siitä, että Raamatun sana on totta. Jumala nimittäin ei voi valehdella eikä sietää valhetta.


"Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti." (Ps. 119:160)

Mitä tämä tarkoittaa?
Raamatun sana on kokonaan totuus. Kaikki Raamatun kirjat ja jaejaksot ovat siis totta, arvovaltaisia ja täyttä Jumalan ilmoitusta. Koska Raamatun perusta on Jumalassa, sen totuudet eivät muutu ajan myötä. Raamatun sana ei siis ole kulttuuri- tai aikasidonnainen, vaan yleismaailmallinen.


"Sinun käskyissäsi on totuus." (Ps. 119:151)

Mitä tämä tarkoittaa?
Psalmin kirjoittaja kirjoittaa, että Jumalan käskyt, oikean elämän ohjeet ovat totta. Jumalan käskyt kertovat totuuden elämän lainalaisuuksista.


"Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät." (1. Piet. 5:6)

Mitä tämä tarkoittaa?
Ihminen luonnostaan pyrkii itse järkeilemään kaiken, eikä suostu alistumaan Jumalan sanan alle. Jumala kuitenkin tahtoo, että hänen uskovansa nöyrtyisivät Raamatun sanan alaisuuteen, sillä vain sitä kautta elävä suhde Jeesukseen on mahdollista. Muslimit, mormonit ja monet muutkin uskonnot Hare-Krishnaa myöten uskovat kyllä Jeesukseen omalla tavallaan, mutta vain Raamatun mukaisen uskon kautta elävä suhde Jeesukseen voi syntyä. Mikään muu kuin Raamatusta nouseva usko ei ole pelastavaa uskoa. Alistuminen ja nöyrtyminen eivät ole tässä mitenkään kielteisiä asioita, vaan erittäin myönteisiä: Jumalan tahto on nimittäin meidän parhaaksemme! Kun nöyrrymme Jumalan sanan alle, hän korottaa meidät. Toisin sanoen, Jumala lupaa meille siunauksen jo tässä ajassa, jos uskomme Raamatun sanaan, ja viimeisenä päivänä pelastuksen ylösnousemuksen kautta.


"Herra, sinun sanasi on ikuinen. Sen luja perusta on taivaassa. Polvesta polveen pysyy totuutesi." (Ps. 119:89-90)

Mitä tämä tarkoittaa?
Raamatun sana ei ole muuttunut ajan myötä eikä muutu. Se on ja pysyy sellaisenaan. Tämä on myös historiatieteen menetelmillä todeksi näytetty asia: vanhimmat käsikirjoitukset ovat vastanneet uskomattoman hyvin selvästi nuorempia.


"Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa." (Matt. 24:35)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jumalan sana on vahvempi ja varmempi kuin jopa maailmankaikkeus. Tämä on vaikuttava osoitus Raamatun sanan jumalallisuudesta.


"Tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä." (2. Piet. 1:20)

Mitä tämä tarkoittaa?
Vaikka Raamatun sana on totta, se ei välttämättä ole kaikilta osin helposti ymmärrettävää. Siksi Jumala on nähnyt hyväksi antaa sanansa nimenomaan seurakunnalle ja luvannut siunata seurakunnan opetusta, kun se pysyy kiinni Raamatussa. Jos emme itse yksin ymmärrä jotakin Raamatun kohtaa, on meidän hyvä kysyä sitä joltakulta pidemmän aikaa uskossa olleelta Raamattuun pitäytyvältä kristityltä. Näin voimme yhdessä tutkia Jumalan sanaa ja yhdessä rukoilla siihen selvyyttä ja ymmärrystä Pyhältä Hengeltä. Pelkkä järkeily ei auta, sillä ainoastaan Pyhä Henki voi avata Raamatun sanan ja auttaa ymmärtämään sen!


"Ei yli sen, mikä on kirjoitettu!" (1. Kor. 4:6)

Mitä tämä tarkoittaa?
Ei ole olemassa mitään muuta jumalallista ilmoitusta kuin Raamattu, ja koko Raamattu on jumalallinen. Jos mikä tahansa hengellinen opetus tai profetia ei ole sopusoinnussa Raamatun kanssa, se ei ole Jumalasta eikä totta.


"Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta." (Mark. 16:20)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jumala vahvisti Raamatun sanan paikkansa pitävyyden ihmeillä ja tunnusteoilla, joista hän puhuu usein sanassaan. Myös nykyään Jumala antaa silloin tällöin tapahtua ihmeitä ja merkkejä, jotka vahvistavat Raamatun sanan paikkansa pitävyyttä (vrt. armolahjat). Raamattuun uskominen ei kuitenkaan koskaan synny yksin ihmeistä ja merkeistä, vaan nämä ainoastaan vahvistavat jo syntyneen luottamuksen Raamatun sanaan. Luukkaan evankeliumissa puhutaan juuri tästä: "Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös." (Luuk. 16:31) Mooses ja profeetat tarkoittavat tässä Vanhaa testamenttia eli sitä osaa Raamatusta, joka oli Jeesuksen aikana valmiina. Kuolleen herääminen eloon on taas yksi suurimmista ihmeistä.


"Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi." (Room. 15:4)

Mitä tämä tarkoittaa?
Vaikka joissakin Raamatun kirjoissa on ilmaistu enemmän tai tärkeämpiä asioita kuin toisissa, on kuitenkin koko Raamattu tarkoitettu meille, jotta voisimme siitä oppia asioita Jumalasta ja hänen teoistaan historiassa ja nykyään. Raamattu opettaa meitä myös tuntemaan Jumalan tahdon. Raamatussa Jumala itse puhuu meille.


"Raamattu ei voi raueta tyhjiin." (Joh. 10:35)

Mitä tämä tarkoittaa?
Näillä sanoilla Jeesus osoitti fariseuksille, että Raamatun sana on paikkansa pitävä ja voimassa kaikkina aikoina. Koska Raamatun alkuperä on Jumalassa, se ei voi raueta tyhjiin.


"Lakkaamatta me kiitämme Jumalaa siitäkin, että kun julistimme teille Jumalan sanaa, te ette ottaneet sitä vastaan ihmisten sanana vaan sinä mitä se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa." (1. Tess. 2:13)

Mitä tämä tarkoittaa?
Paavali ylistää Jumalaa Pyhän Hengen täyttämänä siitä, että Tessalonikin seurakunta ei pitänyt Paavalin julistamaa sanaa ihmisten sanoina ja mielipiteinä, vaan Jumalan pyhänä ilmoituksena ihmisille.


"Jokainen Jumalan sana on taattu - hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat - älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille" (Sananl. 30:5-6)

Mitä tämä tarkoittaa?
Kaikki Jumalan sanat ovat varmoja ja luotettavia. Meidän on pysyttävä siinä, mitä Jumala on meille Raamatussa ilmoittanut. Jos lisäämme Raamatun sanoihin omiamme tai otamme niistä jotain pois, joudumme vastaamaan siitä Jumalalle.



Raamatun kirjoittajat puhuvat auktoriteetistaan

"Herran henki puhuu minun kauttani, hänen sanansa on minun kielelläni." (2. Sam. 23:2)

Mitä tämä tarkoittaa?
Kuningas Daavid sanoo, että Jumala antaa hänelle ilmoituksensa, ja että sen mukaan Daavid myös puhuu (ja kirjoittaa).


"Käytämme Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja" (1. Kor. 2:13)

Mitä tämä tarkoittaa?
Apostolien opetus ei ole heidän omien oppiensa ja mielipiteidensä julistamista, vaan se on peräisin Jumalan Pyhän Hengen ilmoituksesta. Apostolien kirjeissään käyttämät sanat eivät olleet heidän omiaan. Pyhä Henki oli antanut ne heille. Raamatun jokainen sana on Jumalalta saatu Pyhän Hengen inspiraation kautta.


"Pitäkää sitä pelastuksenanne, että Herra on kärsivällinen. Näinhän myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti teille kirjoittanut. Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi kadotuksekseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia. Kun siis te, rakkaat ystävät, olette ennalta selvillä tästä kaikesta, niin olkaa varuillanne. Älkää antako jumalattomien johtaa itseänne harhaan, niin että putoatte omalta varmalta pohjaltanne." (2. Piet. 3:15-17)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jumala on antanut Paavalille viisauden kirjoittaa hänen tahtonsa mukaan. Pietari myös todistaa, että Paavalin kirjeet ovat pyhiä kirjoituksia, joiden vääristelemisestä seuraa kadotustuomio. On vaikea kuvitella suurempaa rikosta kuin se, että Raamatun sanaa vääristellään, tai että se peräti hylätään. Koko uskomme perusta on Raamatussa, Jumalan ilmoituksessa. Jos sitä vääristellään, on myös Jeesus, usko ja pelastus vääristetty. Mutta koska jo edeltäkäsin tiedämme tämän, meidän tulee olla varuillaan, jotta emme uskoisi niitä, jotka pyrkivät selittelemään Raamatun opetuksia kulttuurisidonnaisiksi. Emme saa antaa jumalattomien ja valheuskovien johtaa itseämme harhaan tässä asiassa.


"Kun taas tulen, en ole teitä säästävä, koska te etsitte todistetta siitä, että minussa puhuu Kristus" (2. Kor. 13:2-3)

Mitä tämä tarkoittaa?
Korinttilaiset epäilivät Paavalin asemaa Jumalan ilmoituksen välittäjänä ja apostolina. He eivät tahtoneet tunnustaa, että Paavalin kirjeiden sanat ovat Jumalan sanoja. He pitivät niitä vain yhden ihmisen mielipiteinä. Niinpä Paavali varoitti ankarasti, että hän ei tule säästämään Korinttilaisia, kun hän heidän luokseen saapuu, koska nämä eivät uskoneet, että Jeesus puhuu Paavalin suulla vaan olivat lähteneet skeptisesti vaatimaan todisteita siitä.


"Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta." (2. Kor. 2:17)

Mitä tämä tarkoittaa?
Valheapostolit olivat lähteneet kaupittelemaan omia sanojaan Jumalan sanoina, mutta Paavali korosti, että hän ja Timoteus eivät julista omiaan vaan vain sitä, minkä he saivat Jumalalta.


"En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta" (2. Kor. 3:5)

Mitä tämä tarkoittaa?
Paavali korostaa, että he apostolit, jotka vastaanottivat Jumalan ilmoituksen, eivät olisi itse voineet tuottaa kirjeiden sanomaa oman ajattelunsa kautta. Heillä ei olisi ollut siihen kykyä. Kyky ottaa vastaan Raamatun sana, Jumalan erehtymätön ilmoitus, on saatu Jumalalta itseltään.


"Minä Paavali, apostoli, joka en ole saanut virkaani ihmisiltä enkä kenenkään ihmisen välityksellä vaan jonka ovat apostoliksi asettaneet Jeesus Kristus ja Isä Jumala" (Gal. 1:1)

Mitä tämä tarkoittaa?
Paavali ei saanut virkaansa ja sen ehdotonta auktoriteettia ihmisiltä eikä ihmisten kautta vaan suoraan Jumalalta!



Raamatun sanan mukaan elämisestä

"Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten, että noudattaa sinun sanaasi." (Ps. 119:9)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jos haluamme pysyä oikealla tiellä ja elää hyvää onnellista elämää, antaa Jumalan sanan mukaan eläminen siihen parhaat matkaeväät.


"Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni." (Joh. 14:21)

Mitä tämä tarkoittaa?
Koska rakastamme Jumalaa, haluamme elää hänen tahtonsa mukaan. Kuinka voimme sanoa rakastavamme Jumalaa, jos emme elä hänen tahtonsa mukaisesti?


"Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani - mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt." (Joh. 14:23-24)

Mitä tämä tarkoittaa?
Ihmisen jumalasuhteen kannalta on tärkeää noudattaa Raamatun sanaa. Se, joka ei noudata Raamatun sanaa, ei rakasta Jumalaa. Ja joka ei rakasta Jumalaa on erossa Jumalasta. Jos noudatamme Raamatun sanaa, pysymme lähellä Jumalaa ja siten saamme kokea, mitä on Jumalan rakkaus meitä kohtaan. Kun taas olemme saaneet kokea Jumalan rakkautta, voimme silloin rakastaa aidosti Jumalaa ja lähimmäisiämme. Tässä kohdassa ilmaistaan myös Isän ja Pojan olevan yhtä, sillä onhan heidän sanansakin yhtä (vrt. Jumalan kolmiyhteys).


"Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä." (Room. 12:2)

Mitä tämä tarkoittaa?
Lähestyessämme lopun aikoja maailma ja yhteiskunnan yleinen mielipide menevät koko ajan kauemmaksi Jumalan tahdon eli Raamatun sanan mukaisesta elämästä. Siksi Roomalaiskirjeessä meitä kehotetaan olemaan mukautumatta tämän maailman tapoihin, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Jos emme mukaudu tämän maailman menoon, vaan noudatamme Raamatun ohjeita, seuraa siitä monia hyviä asioita: saamme uudistua Jumalan Hengen virvoittavasta vaikutuksesta ja opimme tietämään, mikä on Jumalan tahto elämämme asioissa.


"Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani." (Joh. 8:31)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jeesuksen opetuslapsia ovat ne, jotka ovat uskollisia Raamatun sanalle, muut eivät sitä ole.


"Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan." (Joh. 15:10)

Mitä tämä tarkoittaa?
Tässä on ohje jumalasuhteen hoitamiseen. Saamme olla lähellä Jeesusta ja pysyä hänen rakkaudessaan kun pidämme kiinni hänen sanansa käskyistä. Käskyt ovat meidän parhaaksemme, eivät suinkaan meidän turmioksemme!


"Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä." (1. Joh. 2:3-5)

Mitä tämä tarkoittaa?
Raamatun mukaan eläminen antaa ihmiselle tietoisuuden siitä, että hän on Jumalan oma ja tuntee Jumalan. Jumalan rakkaus saa meissä myös aikaan halun elää Raamatun mukaista elämää. Jumala, joka on meidät luonut, tietää varmasti parhaiten, mikä on meille parasta. Laki onkin paitsi Jumalan pyhyyden ilmentymä, myös Jumalan rakkauden osoitus! Jumalan laki, johon mm. rakkauden kaksoiskäsky kuuluu, on mitä elämää suojelevin. Tuntuukin siltä, että Jumala sanoisi meille laissa: "Rakas lapseni, en tahdo sinulle pahaa. Älä siis tee sitä, mikä on väärin." Me syntiset, perisynnin turmelemat vajavaiset ihmiset emme omalla vajavaisella ymmärryksellämme tajua, mikä meille on hyväksi. Me emme tiedä, mitä on rakkaus, sillä syntisinä emme osaa oikein rakastaa. Siksi, meidän on kysyttävä sitä Jumalalta, joka on täydellinen rakkaus, ja Jumala on ilmoittanut sen meille Raamatussa: "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni." (Joh. 14:15) Jos joku rakastaa, hän pitää Jumalan säädöksistä kiinni. Mutta jos joku sanoo rakastavansa eikä pidä kiinni Raamatun sanasta, hän valehtelee! Tämän Raamattu osoittaa selkeästi.


"Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä. Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti." (1. Joh. 2:15-17)

Mitä tämä tarkoittaa?
Maailma ympärillämme menee koko ajan kierompaan ja pahempaan suuntaan. Syntielämä ja vääryys lisääntyvät -- jopa siinä määrin, että pahuus verhotaan usein rakkauden ja suvaitsevaisuuden kaapuun. Kristitty ei saa kuitenkaan antaa pettää itseään, sillä vain Raamatun sanan mukainen rakkaus on todellista rakkautta! Kaikki muu, mitä rakkaudeksi kutsutaan, ei sitä ole ja saattaa hyvinkin olla jopa pahuuden verho. Suvaitsevaisuus taas ei ole koskaan itsessään arvokasta. On suvaittava hyviä ja oikeita asioita ja oltava suvaitsematta pahoja ja vääriä asioita. Sen, mikä on hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, määrittelee yksin Raamattu! Ihmisten fiilikset tulevat ja menevät, mutta Raamatun sana pysyy.


"Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä." (1. Joh. 3:24)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jumalan käskyjen mukaan eläminen on tärkeää, sillä silloin pysymme Jumalassa ja hänen rakkaudessaan. Jos emme elä Jumalan käskyjen mukaan joudumme kauemmaksi Jumalasta.


"Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi." (1. Joh. 2:6)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jos joku sanoo olevansa uskossa, häntä velvoittaa Jeesuksen esimerkki. Meidän, jotka uskomme, on Jeesuksen tavoin pyrittävä nuhteettomaan elämään ja hyveisiin.


"Sinä olet tarkoin seurannut sanaani ja kestänyt, ja siksi minä puolestani tarkoin varjelen sinua ja pelastan sinut siitä koetuksen hetkestä, joka kohtaa koko maailman ja panee koetteelle maan asukkaat. Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi." (Ilm. 3:10-11)

Mitä tämä tarkoittaa?
Filadelfian seurakunnan vanhin seurasi tarkoin Raamatun sanaa ja siksi kesti häntä kohdanneet koettelemukset. Jeesus sanoo vanhimmalle, että koska tämä tarkoin noudatti Raamatun sanan ohjeita, Jeesus pelastaa hänet viimeisellä tuomiolla. Vanhinta kehotetaan myös vastaisuudessa pitämään kiinni Raamatun sanasta, joka hänellä on, ettei kukaan riistäisi häneltä osuutta iankaikkiseen elämään.



Jumalan sanaa vastaan rikkomisesta

"Käärme ... sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut..." (1. Moos. 3:1)

Mitä tämä tarkoittaa?
Jumalan sanaa vastaan rikkominen on alunperin lähtöisin Saatanasta. Samoin kuin Saatana yritti maailman alussa saada ihmiset kyseenalaistamaan Jumalan sanan, yrittää hän myös tänään saada ihmiset kyseenalaistamaan Raamatun todenperäisyyden, auktoriteetin ja luotettavuuden. Saatana tekee siis tänään samaa työtä kuin on tehnyt alusta alkaen.


Saatana on siis alusta alkaen yrittänyt eksyttää ihmisiä. Niitä, jotka Saatanan eksytyksiä ovat uskoneet, Jumala nuhtelee monin sanoin Raamatussa. Nämä nuhteet kohdistuvat myös niihin uskoviin, jotka ovat rakastuneet syntiin. Seuraavassa on muutamia poimintoja aiheesta:


"Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista." (1. Joh. 3:4)

"Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta" (1. Joh. 3:10)

"Sinä pidät kurissa röyhkeät, nuo kirotut, jotka kääntävät selkänsä sinun käskyillesi." (Ps. 119:21)

"He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet." (Tiit. 1:16)

"Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta." (Hepr. 12:25)

"Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme - vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli - hän olkoon kirottu." (Gal. 1:8)

"Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka, ja sen sortuminen oli suuri." (Matt. 7:26-27)

Mutta "jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle." (Matt. 7:24-25)

"Jeesuksen näin puhuessa eräs nainen väkijoukosta sanoi kuuluvalla äänellä: "Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut. Autuaat ne rinnat, joita sinä olet imenyt." Siihen Jeesus sanoi: "Niin, autuaita ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä." (Luuk. 11:27-28)



Mitä Luther sanoi Raamatusta?

Uskonpuhdistaja Luther oli henkeen ja vereen Raamatun ja sen auktoriteetin puolustaja. Hän on ilmaissut Raamatun arvovallan hyvin erityisesti yhdessä lausumassa, joka on jäänyt itselleni erityisesti mieleen eräänä hengellisesti kaikista raikkaimpana opetuksena, mitä olen koskaan aiheesta kuullut. Luther opetti:

    "Pyhä Raamattu ainoastaan on kaiken totuuden lähde ja alkuperä. Raamattu on se kirja, jonka Jumala, Pyhä henki, on antanut Jumalan seurakunnalle, jotta se voisi oppia tietämään, mikä se on, mitä sen pitää tehdä, mitä sen tulee kärsiä ja mitä siitä tulee. Se on Jumalan sana, jota on ehdoitta seurattava ja toteltava! Kaikkien tulee olla sille alamaisia. Kirkossa ei saa julistaa tai kuulla mitään muuta oppia kuin puhdasta sanaa, pyhää Raamattua."


Osa 2: Uuden testamentin kohdat, joissa sana "Raamattu" esiintyy


Sanan "Raamattu" kääntäminen

Kreikan kielessä Raamattua tarkoittava sana on ”Grafee”, jonka monikollisesta rinnakkaismuodosta ”Grammata” on suomen kielen sana ”Raamattu” etymologisesti peräisin. Grammata voi viitata yleisesti mihin tahansa kirjoituksiin, mutta Grafee tarkoittaa nimenomaisesti ja poissulkevasti Raamattua Uuden testamentin kielenkäytössä. Siksi on harmillista, että vuoden 1992 raamatunkäännöksessä Grafee on usein jätetty kääntämättä oikein ja sille on annettu epätarkempi käännös. Sana ”Raamattu” esiintyy Uudessa testamentissa 51 kertaa, mutta vuoden 1992 käännöksestä ”Raamattu” löytyy vain viidestä kohdasta. Tosin vuoden 1938 käännöksessäkään ei kaikkia kohtia ole käännetty oikein, mutta sieltä sentään ”Raamattu” löytyy 21 kertaa, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuoden 1992 käännöksessä.

Olen luetellut seuraavassa korjattuna kaikki Uuden testamentin kohdat, joissa sana ”Raamattu” esiintyy. Käännökset ovat omiani, mutta ne mukailevat vuoden 1992 ja 1938 käännöksiä. Raamattuviitteen perässä olevat tähdet kertovat, miten kyseinen kohta on käännetty uudessa ja vanhassa käännöksessä. Tähtien merkitys on seuraava:

*** = Käännetty väärin sekä uudessa että vanhassa käännöksessä (30 kpl.)
** = Käännetty väärin vain uudessa käännöksessä (16 kpl.)
* = Käännetty oikein molemmissa (5 kpl.)

Räikein kolmen tähden kohta, jossa sekä uusi että vanha käännös ovat tehneet käännösvirheen, on 2. Tim. 3:16. Nimittäin valtaosassa kohtia, joissa ei käytetä sanaa ”Raamattu” kummassakaan käännöksessä, käy kuitenkin asiayhteydestä yleensä ilmi, että nyt puhutaan Raamatusta. Näin ei kuitenkaan ole 2. Tim. 3:16:n kohdalla, josta saa täysin väärän käsityksen. Ikään kuin mikä tahansa kenen tahansa kristillisen opettajan kirjoitus olisi Pyhän Hengen kautta syntynyt ja siksi hyödyllinen.

Myös Joh. 7:38 on käännetty väärin molemmissa käännöksissä, vaikkakin sana ”Raamattu” on käännetty oikein vanhassa käännöksessä. Kyse ei ole siitä, että Jeesus viittaisi vain Vanhan testamentin ennustukseen (tässä kohtaa), vaan siitä, että Raamatun mukaisen uskon seurauksena on Pyhän Hengen virtojen pulppuaminen ihmisen sisimmästä.



Seuraavassa on lueteltu erittäin kriittiset kohdat, joissa puhutaan Raamatun asemasta ja arvovallasta, ja joissa väärä käännös vie ihmisiä vakavasti harhaan. Näissä kohdin on äärimmäisen tärkeää kääntää sana ”Raamattu” (kuten myös muu teksti) oikein.

”Jeesus vastasi heille: "Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne Raamattua ettekä Jumalan voimaa.” (Matt. 22:29) ***

”Ettekö te juuri siksi kulje eksyksissä, että ette tunne Raamattua ettekä Jumalan voimaa.” (Mark. 12:24) ***

    Sana ”eksyä” (mediumi-muotoinen planasthai, kirj. eksyttää itse itsensä) on kreikan kielessä näissä jakeissa preesenssissä. Kreikan preesens on sävyltään erilainen kuin suomen kielen. Suomessa preesensillä on punktuaalinen tai futuristinen sävy. Kreikassa preesens sen sijaan kuvaa tapahtumista, joka alkoi ennen nykyhetkeä, on päällä nykyhetkessä ja jatkuu nykyhetken jälkeen. Kyseessä on eräänlainen tapahtumisen virta. Siksi uuden käännöksen ilmaus ”kuljette eksyksissä” on oikeampi kuin vanhan käännöksen ”eksytte”, koska jälkimmäisestä saa sen kuvan, että eksyminen olisi jotain vasta tulevaisuudessa tapahtuvaa. Jeesus tarkoittaa tässä kohdin sitä, että ihmiset ovat olleet eksyksissä, ovat parhaillaan eksyksissä, ja tulevat olemaan eksyksissä, koska eivät tunne Raamattua eivätkä Jumalan voimaa.

    Monet ihmiset myös meidän aikanamme kulkevat eksyksissä, koska eivät tunne joko Raamattua tai Jumalan voimaa tai kumpaakaan. Ihminen voi olla eksyksissä, vaikka tuntisi Raamatun, mutta Jumalan voiman eli Pyhän Hengen karismaattisen todellisuuden tuntemus on heikkoa. Mutta samoin kulkevat eksyksissä nekin, joille Jumalan Pyhän Hengen voima on tuttua, mutta joiden Raamatun tuntemus on heikkoa. Pelkkä opillinen aivousko on eksytys siinä missä päinvastainen eli pelkästään ”Jumalan kokemisesta” eläminen.

    Karismaatikoiden eksymisen vaara on siinä, että he eivät ole kiinnostuneita Raamatusta ja kristillisestä opista. ”Vanhauskoisten” eksyksissä kulkeminen taas selittyy monesti sillä, että Jumalan voima on täysin tuntematonta tai se on perinteiden (”isien perinnäissäädösten”) kahleissa. Mutta liberaalien eksyksissä kulku on vielä näitäkin vahvempaa, koska he eivät tunne kumpaakaan. He hylkäävät Raamatun erehtymättömyyden, jumalallisen alkuperän ja velvoittavuuden, ja tämän lisäksi elävät tyystin erossa Jumalan Pyhän Hengen voimasta. He pysyvät tiukasti metsässä.


”Joka uskoo minuun sillä tavoin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat.” (Joh. 7:38)***

    Tämä jae on väärin käännetty sekä vanhassa että uudessa käännöksessä, vaikkakin sana ”Raamattu” on käännetty vanhassa käännöksessä oikein. ”Raamattu kansalle” ja ”Jumalan Kansan Raamattu” -käännökset kääntävät tämän kohdan oikein, varsinkin jälkimmäinen. Ilmaisu ”sillä tavoin kuin Raamattu sanoo” liitetään kreikankielisessä tekstissä nimenomaan uskoon, ei elämän veden virtoihin, jotka ovat tekstin mukaan vain seurauksena Raamatun mukaisesta uskosta.

    Kreikan sana ”kathoos” (so. kata hoos, kirj. mukaan kuten) merkitsee jonkin mukaisuutta tai samanlaisuutta, esim. ”sillä tavoin”, ”sen mukaisesti kuin” tai ”sellainen kuin”. ”Niin kuin (olisi pelkkä hoos) Raamatussa sanotaan” ei ole myöskään aivan tarkka käännös. Kreikankielisessä tekstissä edellytetään Raamatun sanan mukaista uskoa: ”sillä tavoin kuin” (kathoos) Raamatussa sanotaan”. Ideana on, että mikä tahansa usko Jeesukseen ei tuo seurauksenaan elämän veden virtoja (eli Pyhää Henkeä, Joh. 7:39) vaan vain Raamatun mukainen usko.


”Hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli, eikä Raamattu voi raueta tyhjiin.” (Joh. 10:35)**

    Jae on käännetty suht’ oikein molemmissa käännöksissä, lukuun ottamatta itse ”Raamattu”-sanaa. ”Raueta tyhjiin” (kreik. lytheenai, passiivi-aoristi-muoto sanasta lyoo) voidaan kääntää myös ”purkautua”, ”kumoutua” tai ”hajota osiin”. Raamattu ei voi kumoutua, sen sanoma ei voi lakata pitämästä paikkaansa tai vanhentua. Eikä se voi hajota osiin niin, että se lakkaisi olemasta yksi yhtenäinen kokonaisuus.


”Kaikki, mikä on kirjoitettu [Raamattuun], on kirjoitettu meille opiksi” (Room. 15:4a)**
”jotta meillä olisi toivo kestävyydessä, lohdutuksessa ja Raamatussa.” (Room. 15:4b)

    Kyseisen Roomalaiskirjeen jakeen loppuosa on mahdollista kääntää kahdella tavalla, johtuen siitä, että prepositio ”dia” jäsentyy tässä kohdin genetiivillä. Joko ”toivo kestävyydessä ja Raamatun lohdutuksessa” tai ”toivo kestävyydessä, lohdutuksessa ja Raamatussa”. ”Dia” ei käänny tässä ”kautta”, koska näin se käännetään lähinnä konkreettisista paikoista puhuttaessa, vaan abstraktimpien sanojen kanssa se kuvaa jotain, missä ollaan. Esimerkiksi ”vaellamme uskossa, emme näkemisessä” (dia pisteuoos peripatuumen, uu dia eiduus) (2. Kor. 5:7) ja Aabraham oli ”kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat” (patera pantoon toon pisteuontoon di’ akhrobystias) (Room. 4:11), ei siis suinkaan ”kaikkien esinahan kautta uskovien isä”.

    Tässä Roomalaiskirjeen kohdassa puhutaan siis kestävyydessä, lohdutuksessa ja Raamatussa pysymisestä. Jakeen sisältö on tämä: Kaikki, mikä on kirjoitettu Raamattuun, on tarkoitettu meille opiksi, jotta pysyisimme Raamatussa kestävinä ja saisimme siitä lohdutusta. Jakeessa on kaksi tärkeää pointtia. Ensinnäkin: koko Raamattu on tarkoitettu meille, ei siis vain jokin osa sitä. Toiseksi: meidän on pysyttävä Raamatussa, pitäydyttävä siihen kaikessa.

    Oikeastaan voisin antaa tässä kohdin kaksi tähteä toisin päin eli siten, että uusi käännös on kääntänyt oikein ja vanha väärin, vaikkakin termi ”Raamattu” löytyy vanhasta käännöksestä, muttei uudesta. Nimittäin uudesta käännöksestä käy ansiokkaasti ilmi, että nyt puhutaan nimenomaan Raamatun kirjoituksista, jotka on kaikki annettu meille opiksi.


”Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengestä” (2. Tim. 3:16a)*** (!)
”ja on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa.” (2. Tim. 3:16b)

    Tämä on se surullisen kuuluisa jae, joka on käännetty harhaanjohtavalla tavalla sekä uudessa että vanhassa käännöksessä. Olisikohan uuden käännöksen tekijöillä ollut mielessä tahallaan säilyttää vanhan käännöksen käännösvirhe? Molemmista käännöksistä saa sen kuvan, että kyseessä olisi mikä tahansa Pyhän Hengen antamasta virikkeestä rustattu hengellinen opetus, jollaisia hengelliset opettajat ovat maailman sivu kirjoitelleet.

    Jakeen alku on kreikaksi: ”Pasa Grafee theopneustos kai oofelimos pros didaskalian…”

    Sanassa theopneustos on tyypillinen kreikan kielen substantiivista tehty verbi, joka on tässä kohdin adjektiivimuodossa. Theo merkitsee ”Jumala”. Toinen sana on Pneuma eli ”Henki”. Henki-sanasta väännetään tässä verbi, joka vielä adjektivisoidaan. Suomen kielessä tällaisen muotoilun käyttäminen olisi väkinäistä ja luonnotonta. Siksi täysin kirjaimellista käännöstä ”Jumal-henkäyttämä” ei voi pitää hyväksyttävänä.

    Verbi sanasta ”Henki” merkitsee Hengen vaikuttamaa, Hengestä lähtöisin olevaa tai jopa Hengen kaltaiseksi tekemistä. Esimerkkinä suomen kielestä voisi ottaa sanan ”kynäillä”, mikä tarkoittaa jonkin tekemistä kynän kautta. ”Jannen kynäilemä” tarkoittaa jotain, mikä on Jannen kynällä tekemä, Jannen kynästä syntynyt tai Jannen kynästä lähtöisin oleva. Theopneustos, ”Jumalan Henkeilemä”, merkitsee Jumalan Hengestä syntynyttä, Jumalan Henkensä kautta tekemää tai Jumalan Hengestä lähtöisin olevaa. Latinalainen käännös ”pneustos”-sanasta on ”inspiratio”. Tästä tulee teologian kielenkäyttöön sana ”inspiroitu”.

    Kreikankielisessä tekstissä tämä jae on niin sanottu nominaalilause, jossa ei ole lainkaan verbiä. Päinvastoin kuin suomen kielessä, kreikassa preesens-muotoinen olla-verbi voidaan jättää pois lauseesta, samoin kuin venäjän kielessä. Suomalaiseen käännökseen puuttuva olla-verbi on kuitenkin aina lisättävä. Uudessa ja vanhassa käännöksessä nominaalilauseen puuttuva olla-verbi on vastoin kaikkia kieliopillisia perusteita sijoitettu sanan ”kai” (suom. ’ja’) ja adjektiivin ”oofelimos” (suom. ’hyödyllinen’) väliin. Tämä on ehdottomasti virhe! Nominaalilauseen ideahan on nimenomaan siinä, että adjektiivinen ilmaus tai ilmaukset liitetään substantiiviin. On tärkeää muistaa, että sana Theopneustos ei ole verbi vaan adjektiivi! Kaksi adjektiivia (theopneustos ja oofelimos) ovat molemmat määreitä sanalle ”grafee” (suom. ’Raamattu’). Siksi ainoa oikea olla-verbin paikka käännöksessä on sanojen grafee ja theopneustos välissä: ”Koko Raamattu ON ’jumal-henkeytteinen’ ja hyödyllinen opetukseksi…”

    ”Pasa Grafee” tarkoittaa ”Koko Raamattu”. Käännöksen ”jokainen kirjoitus” taustalla lienee ajatus, että koska tuossa ei ole artikkelia, kyseessä ei olisi määräinen ilmaus (esim. pasa tee grafee). Tämä yksinkertainen ajatus on kuitenkin harhaanjohtava ja väärä. Nimittäin jos nominaalilauseen puuttuva olla-verbi sijoitetaan jonnekin sanan Theopneustos taakse, niin kuin uudessa ja vanhassa käännöksessä tehdään, sana Theopneustos tekisi ilmaisusta joka tapauksessa määrällisen. Lause olisi paljon luonnottomampi artikkelin kanssa. Toisekseen artikkelin puute ei muuta sanan ”pasa” käyttöä kreikan kielessä millään olennaisella tavalla. Esimerkiksi ”pasa Hierosolyma” (Matt. 3:2) tarkoittaa ”koko Jerusalem” eikä siinä ole artikkelia, vaikka kreikan kielessä näin voisi aivan hyvin olla. Vertaa esimerkiksi ”en tois Hierosolymois” (Joh. 5:2) suhteessa ”en Hierosolymois” (Apt. 26:4). Ja jos todella 2. Tim. 3:16:ssa olisi tarkoitettu mitä tahansa kirjoituksia, siinä olisi käytetty sanaa ”gramma”, ei sanaa ”grafee”.

    Oikea käännös on siis ”Koko Raamattu” – ei ”jokainen kirjoitus”. Niinpä ”Pasa Grafee Theopneustos” merkitsee: ”Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengestä”. Jumala on Pyhän Henkensä kautta Raamatun varsinainen tekijä. Hän on antanut Raamatun sanat valitsemilleen kirjoittajille. Raamattu on Jumalan sanoja, Jumalan sanaa.


”Olkaa ensisijaisesti tietoisia siitä, ettei yksikään Raamatun profetia ole syntynyt [ihmisistä, ts.] itsestään (selitys omalle synnylleen), sillä koskaan ei ole mitään [Raamatun] profetiaa julkaistu (kirj. kantautunut, tuotu esiin) ihmisen tahdosta vaan Pyhän Hengen toimesta, pyhien Jumalan ihmisten puhumina. (TAI: Pyhät Jumalan ihmiset puhuivat [ne] Pyhän Hengen johtamina.)” (2. Piet. 1:20-21)**

    Jae 20 on mahdollista kääntää kahdella tavalla. Yksi mahdollinen on vanhan ja uuden käännöksen käyttämä tapa, jonka mukaan ”yksikään Raamatun profetia ei ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä”. Tällöin sana ”selitys” ymmärretään Raamatun profetian sisällön selitykseksi. Toinen mahdollisuus on puolestaan kääntää siten, että ”yksikään Raamatun profetia ei ole selitys omalle olemassaololleen” (toisin sanoen: syntynyt itsestään, vain ihmisistä lähtöisin) vaan ne ovat kaikki syntyneet Pyhästä Hengestä. Tällöin sana ”selitys” ymmärretään Raamatun profetian synnyn selitykseksi. Raamattu kansalle -käännöksen tekijät ovat näköjään laittaneet tämän vaihtoehtoisena käännöksenä jakeen alaviitteeseen, mikä on mielestäni ihan hyvä asia. Tosin itse olisin tehnyt toisin päin ja laittanut alaviitteen käännöksen varsinaiseksi käännökseksi ja nyt julkaistun käännöksen tekstin alaviitteeseen.

    On vielä huomattava, että ”itsestään syntyminen” on esitetty tekstissä vastakkaisena ”Pyhästä Hengestä syntymisen” kanssa. Siksi onkin ymmärrettävä, että ”itsestään syntymisellä” viitataan tässä nimenomaisesti ”vain ihmisistä” lähtöisin olemiseen, ei siihen että profetia olisi jokin itsenäinen olento, joka olisi olemassa Jumalasta tai ihmisistä riippumatta. Teksti voidaankin perustellusti kääntää tältä osin: ”Yksikään Raamatun profetia ei ole syntynyt vain ihmisistä… vaan Pyhästä Hengestä.”

    Myös jae 21 on mahdollista kääntää kahdella tavalla. Yksi tapa on kääntää jakeen loppuosa vanhan (ja uuden) käännöksen tavoin siten, että ”Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta”. Tällöin käännöksen pohjana on käytetty myöhäisempiä käsikirjoituksia, joissa on käytössä prepositio apo (-sta/-lta). Toinen tapa on kääntää varhaisempien käsikirjoitusten mukaisesti (kuten olen edellä tehnyt): ”Pyhän Hengen toimesta, pyhien Jumalan ihmisten puhumina.” Vaikka ”toimesta” ei ole hyvää suomen kieltä, korostaa tämä indoeurooppalaisten kielten puhetapa tekijää, tässä tapauksessa Pyhää Henkeä, ja kertoo siksi tarkemmin, kuka oikein on Raamatun varsinainen tekijä. Ihmiset ovat teknisesti ottaen kirjoittaneet Raamatun tekstin, mutta he ovat saaneet Raamatun sanat ja sisällön Pyhältä Hengeltä, toisin sanoen Jumalalta.


”Niissä (Paavalin kirjeissä) tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja epävakaat ihmiset vääntävät kieroon niin kuin muitakin Raamatun kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.” (2. Piet. 3:16)***

    Raamatun kirjoitusten vääräksi vääntäjiä odottaa lopulta helvetin tuli, ikuinen kärsimys, vaikka sanoisivat olevansa kuinka uskovaisia tahansa. Raamattu on pyhä, koska sen varsinainen tekijä on Pyhä (Henki).



Seuraavassa on lueteltu kohtia, joissa puhutaan Raamatun käytöstä eri tilanteissa. Niissä on tärkeää kääntää sana ”Raamattu” oikein, koska epätarkempi käännös ei välttämättä takaa sitä, että lukija ymmärtäisi, että nyt puhutaan nimenomaan Raamatusta.

”Hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa Raamatun kirjoissa sanottu.” (Luuk. 24:27) ***

”He sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti (kirj. avasi, ts. auttoi ymmärtämään) meille Raamattua?"” (Luuk. 24:32) ***

”Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään Raamatun kirjoitukset.” (Luuk. 24:45) ***

”Kun hän sitten oli noussut kuolleista, opetuslapset muistivat nämä hänen sanansa ja uskoivat Raamattuun ja siihen, mitä Jeesus oli puhunut.” (Joh. 2:22)**

”Te kyllä tutkitte Raamatun kirjoituksia, koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän - ja nehän juuri todistavat minusta. Mutta te ette tahdo tulla minun luokseni, että saisitte elämän.” (Joh. 5:39-40)***

”He eivät vielä olleet ymmärtäneet Raamatusta, että Jeesus oli nouseva kuolleista.” (Joh. 20:9)**

”Raamatun kohta, jota hän luki, oli tämä: - Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi” (Apt. 8:32)***

”Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta Raamatun kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.” (Apt. 8:35) ***

”Tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luokseen ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssaan, lähtien Raamatusta, selitti sitä ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista.” (Apt. 17:2-3) ***

”Juutalaiset olivat täällä avarakatseisempia kuin Tessalonikassa. He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin Raamatusta, pitikö kaikki paikkansa.” (Apt. 17:11) ***

”Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja jolla oli vahva Raamatun tuntemus.” (Apt. 18:24)** KR38: ”väkevä raamatuissa”.

”Kaikkien kuullen hän vakuuttavasti kumosi juutalaisten väitteet ja osoitti Raamatusta, että Jeesus on Messias.” (Apt. 18:28) ***

”Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edeltäpäin luvannut Raamatussa, on sanoma hänen Pojastaan.” (Room. 1:2-3) ***

”Mutta nyt se (evankeliumi) on tuotu julki (”julkaistu”) ja annettu ikuisen Jumalan käskystä Raamatun profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta se vaikuttaisi heissä uskon kuuliaisuutta.” (Room. 16:26) ***

    Tässä kohdin Raamatun kirjoituksiin viittaavaa prepositiota dia + genetiivi ei tule kääntää suomen sanalla ”kautta”, sillä tällä tavoin sitä käytetään lähinnä vain konkreettisista paikoista puhuttaessa. Vähänkin abstraktimmassa käytössä sillä tarkoitetaan olotilaa, jossa ollaan. Siksi uusi käännös kääntää tämän kohdan paremmin kuin vanha. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että Raamatun kirjoitusten kautta jotain välitettäisiin kansoille, vaan että itse Raamatun kirjoitukset välitetään (ja tulee välittää) kaikille kansoille.



Kohdat, joissa siteerataan Vanhaa testamenttia tai viitataan siihen, eivät ole niin kriittisiä sanan ”Raamattu” kääntämisen osalta kuin muut, koska asiayhteydestä käy yleensä vastaansanomattomasti ilmi, että nyt puhutaan Raamatusta eikä mistään muusta. Silti on tärkeää, että näissäkin kohdissa sana ”Raamattu” käännetään tarkasti, jotta lukijalle välittyisi oikea käsitys siitä, kuinka usein ja kuinka painokkaasti erityisesti evankeliumeissa painotetaan Raamatun (Vanha testamentin) arvovaltaa ja yhtenäisyyttä (Uuden testamentin kanssa).

”Ettekö ole koskaan Raamatusta lukeneet: - Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi.” (Matt. 21:42) ***

”Mutta kuinka silloin kävisivät toteen Raamatun kirjoitukset, joiden mukaan näin täytyy tapahtua?” (Matt. 26:54) ***

”Olette kai lukeneet Raamatusta tämän kohdan: - Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi.” (Mark. 12:10) ***

”Tämä tapahtuu, jotta Raamatun sana kävisi toteen” (Mark. 14:49) ***

”Näin toteutuivat Raamatun sanat: "Hänet luettiin rikollisten joukkoon."” (Mark. 15:28)***

”Tänään, teidän kuultenne, on tämä Raamatun sana käynyt toteen.” (Luuk. 4:21) ***

”Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläinen ja tuleva Beetlehemistä, Daavidin kotikylästä?” (Joh. 7:42)**

”…jotta Raamatun sana kävisi toteen” (Joh. 13:18)***

”Minä varjelin heidät, eikä yksikään heistä joutunut hukkaan - paitsi se kadotuksen lapsi, jotta Raamatun sana kävisi toteen.” (Joh. 17:12) ***

”…jotta tämä Raamatun sana kävisi toteen: - He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät puvustani arpaa.” (Joh. 19:24) ***

”…jotta Raamatun sana kävisi toteen, hän sanoi: "Minun on jano."” (Joh. 19:28) ***

”Näin tapahtui, jotta toteutuisi Raamatun sana: "Hänen luitaan ei rikota."” (Joh. 19:36) ***

”Toisessa Raamatun kohdassa taas sanotaan: "He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet."” (Joh. 19:37) ***

”Veljet! Sen Raamatun sanan oli käytävä toteen, jonka Pyhä Henki Daavidin suulla oli ennalta Juudaksesta lausunut” (Apt. 1:16)**

”Mitä sanookaan Raamattu? "Abraham uskoi Jumalaa (sitä mitä Jumala sanoi, suom.huom.), ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."” (Room. 4:3)**

”Raamatussa sanotaan faraolle: …” (Room. 9:17)**

”Raamatussa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään."” (Room. 10:11)**

”Tiedättehän te, mitä Raamattu sanoo Eliasta.” (Room. 11:2)**

”Raamattu näki jo edeltäpäin, että Jumala vanhurskauttaa kansat uskosta.” (Gal. 3:8)**

”Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, jotta se, mikä oli luvattu, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen” (Gal. 3:22)**

”Mutta mitä sanookaan Raamattu?” (Gal. 4:30)**

”Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: - Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin Raamatussa sanotaan.” (1. Kor. 15:3) ***

”Hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin Raamatussa sanotaan.” (1. Kor. 15:4) ***

”Sanoohan Raamattu: "Älä laita puivalle härälle kuonokoppaa."” (1. Tim. 5:18)**


”Jos noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", teette oikein.” (Jaak. 2:8)*

”Niin toteutui Raamatun sana: "Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.” (Jaak. 2:23)*

”Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän kaipaa henkeä, jonka on pannut meihin asumaan"? Mutta hän antaa vielä suuremman armon. Siksi [Raamattu] sanoo: - Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.” (Jaak. 4:5-6)*

”Sanotaanhan Raamatussa: - Katso, minä lasken Siioniin kulmakiven” (1. Piet. 2:6)*



Seuraavassa on ehkä ainoa kohta, jossa ”kirjoitukset” on oikea käännös ”Raamatun” sijaan, koska tässä viitataan tiettyihin Raamatun kirjoihin, ei koko Raamattuun.

”Mutta kaikki tämä on tapahtunut, jotta profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen.” (Matt. 26:56)*

    Kirjaimellisesti: ”profeettojen Raamattu”.



Esimerkkejä kohdista, joissa ilmaisua ”Jumalan sana” käytetään vastaansanomattomasti tarkoittamaan Raamattua:

”Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin. Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin, eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia. Onhan sanottu: "Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi.” (Room. 9:6-7)

”Kristus on tullut palvelemaan juutalaisia. Hän on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan.” (Room. 15:8)

”Lakkaamatta me kiitämme Jumalaa siitäkin, että kun julistimme teille Jumalan sanaa, te ette ottaneet sitä vastaan ihmisten sanana vaan sinä mitä se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa.” (1. Tess. 2:13)



Osa 3: Raamatun kirjat aikajärjestyksessä


Raamatun kirjojen keskinäisestä järjestämisestä

Raamatun lukijalle on joskus voinut nousta mieleen kysymys: "Miksi Raamatun kirjat ovat juuri siinä järjestyksessä, jossa ne ovat?" Pyhä Henki on puhunut ja ilmoittanut Raamatun kirjojen sanat niiden kirjoittajille, mutta esimerkiksi Raamatun jako lukuihin ja jakeisiin ei ole alkuperäinen vaan vasta paljon myöhemmin tehty viittausten helpottamiseksi. Niitä ei ole alkutekstissä. Sama koskee valmiiden Raamatun kirjojen keskinäistä järjestämistä. Mielestäni on kuitenkin mielekästä etsiä Raamatusta itsestään suuntaviivoja sille, miten sen kirjat tulisi järjestää keskenään.

Länsimaisissa Raamatun käännöksissä Vanhan testamentin kirjat on järjestetty karkeasti ottaen kahteen ryhmään: historiallisiin kirjoihin (1. Moos. - Ester) ja opetuksellisiin kirjoihin (Job - Mal.). Juutalaisessa Vanhassa testamentissa jako oli kuitenkin erilainen. Ryhmiä oli kolme: Laki (1. Moos. - 5. Moos.), Profeetat (Joos. - Mal.) ja Kirjoitukset (Ps. - 2. Aik.). Profeetat jakaantuivat vielä "varhaisempiin" profeetoihin eli profeetalliseen historiaan (Joos. - 2. Kun.) ja "myöhäisempiin" profeetoihin eli varsinaisiin profeettakirjoihin (Jes. - Mal.). Lisäksi Kirjoitukset jakaantuivat viisauskirjoituksiin (Ps. - Ester) ja aikahistoriallisiin kirjoituksiin (Esra - 2. Aik.). Tähän Vanhan testamentin kirjojen kolmijakoon myös Jeesus viittasi ylösnousemuksensa jälkeen puhuessaan Emmauksen tiellä:

    "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä 1) Mooseksen laissa, 2) profeettojen kirjoissa ja 3) psalmeissa (kuten oletettavasti muissakin "Kirjoitukset"-osan kirjoissa) on minusta kirjoitettu." (Luuk. 24:44)

Raamatun kirjojen jakaminen tällä tavoin kategorioittain ryhmiin saa siis tukea Jeesuksen omista sanoista ja tavasta jaotella VT:n kirjoja. Sellainen on myös järkevää, sillä ne heijastavat eri tavoin Jumalan tahtoa ja tekoja maailmassa. Toinen jakoperuste, joka saa tukea Raamatusta itsestään on aikajärjestys. Historiassa Jumalan armon liiton kansa on saanut Pyhät Kirjoitukset Jumalalta tietyssä ajallisessa järjestyksessä.

Uuden testamentin osalta näemme mielenkiintoisen vastaavuuden suhteessa Vanhaan testamenttiin. Mooseksen laki esitetään useissa kohdissa suhteessa Jeesuksen evankeliumiin. Esimerkiksi:

    "Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus." (Joh. 1:17)

Toinen Uuden testamentin esittämä vastaavuus vallitsee profeettojen ja apostolien välillä. Esimerkiksi:

    "Tämä on jo toinen kirje, jonka teille kirjoitan. Molemmissa olen herätellyt ja muistuttanut teitä, joiden ajatukset ovat vilpittömiä, pitämään mielessänne pyhien profeettojen ennalta lausumat sanat sekä apostoleilta saamanne Herran ja Vapahtajan käskyn." (2. Piet. 3:1-2)

    "Sitä ei menneiden sukupolvien aikana annettu ihmisten tietoon, mutta nyt Henki on ilmoittanut sen Kristuksen pyhille apostoleille ja profeetoille." (Ef. 3:5)

Juutalainen Vanhan testamentin kolmijako lienee siis hyödyllinen myös Uuden testamentin kirjojen järjestämisessä: Laki - Evankeliumi, Profeetat - Apostolit, (Muut) Kirjoitukset - (Muut) Kirjoitukset.

Järjestämiselle kirjatyypeittäin on siis perusteensa. Kuitenkin peruste kirjojen ajalliselle järjestämiselle on aivan yhtä vahva. Niinpä on syytä noudattaa niitä molempia: Laitamme kirjaryhmien sisällä kirjat keskinäiseen aikajärjestykseen.

Nykyisin sekä länsimaisissa Raamatuissa että juutalaisessa Vanhassa testamentissa on profeettojen kirjat ja apostolien kirjeet laitettu kokojärjestykseen eikä aikajärjestykseen, mille ei löydy sen paremmin raamatullisia kuin järjellisiäkään perusteita. Ei ole oletettavaa, että kirjan tekstin pituus määräisi mitään sen tärkeydestä tai suhteesta muihin kirjoihin. Ajatuksena lienee ollut, että pitemmät kirjat jaksaa lukea helpommin, jos ne ovat aiempana Raamatussa kuin lyhyemmät kirjat. Tätä kokojärjestys-ajattelua on käytetty myös Koraanissa, jossa suurat on laitettu pituusjärjestykseen (ensimämistä suuraa lukuunottamatta).

Seuraavassa noudatan juutalaista ryhmittelytapaa, mutta olen laittanut ryhmien sisällä kirjat aikajärjestykseen. Näin saadaan johdonmukaisesti etenevä kirjajärjestys, mikä helpottaa lukemista, tapahtumien seuraamista ja tuo ajallisesti kirjat lähemmäksi sitä järjestystä, jossa Jumala on ne alun perin kansalleen antanut.

Juutalaisessa kirjojen luokittelussa Danielin kirja ei kuulu profeettoihin vaan kirjoituksiin, mutta tämä ei ole alkuperäinen tapa ymmärtää Danielin kirjan luonne. Sekä Qumranin teksteissä että Septuagintassa Daniel käsitetään profeettana Hesekielin rinnalla.


Vanha testamentti


LAKI

  • 1. Mooseksen kirja
  • 2. Mooseksen kirja
  • 3. Mooseksen kirja
  • 4. Mooseksen kirja
  • 5. Mooseksen kirja

PROFEETAT

Profeettojen historia:
  • Joosua
  • Tuomarit
  • 1. Samuelin kirja
  • 2. Samuelin kirja
  • 1. Kuningasten kirja
  • 2. Kuningasten kirja
Profeettojen kirjat (ennen eksiiliä):
  • Obadja
  • Jooel
  • Joona
  • Aamos
  • Hoosea
  • Miika
  • Jesaja
  • Naahum
  • Sefanja
  • Habakuk
Profeettojen kirjat (eksiilin aikana ja sen jälkeen):
  • Jeremia
  • Hesekiel
  • Daniel
  • Haggai
  • Sakarja
  • Malakia

KIRJOITUKSET

Viisauskirjat:
  • Job
  • Ruut
  • Psalmit
  • Laulujen laulu
  • Sananlaskut
  • Saarnaaja
  • Valitusvirret
  • Ester
Kronikat:
  • 1. Aikakirja
  • 2. Aikakirja
  • Esra
  • Nehemia


Uusi testamentti



EVANKELIUMI
  • Markus
  • Luukas
  • Matteus
  • Johannes

APOSTOLIT

Apostolien historia:
  • Apostolien teot
Apostolien kirjeet (Paavalin):
  • 1. Tessalonikalaiskirje
  • 2. Tessalonikalaiskirje
  • Galatalaiskirje
  • 1. Korinttilaiskirje
  • 2. Korinttilaiskirje
  • Roomalaiskirje
  • Efesolaiskirje
  • Filippiläiskirje
  • Kolossalaiskirje
  • Kirje Filemonille
  • Kirje Tiitukselle
  • 1. Kirje Timoteukselle
  • 2. Kirje Timoteukselle
Apostolien kirjeet (muiden):
  • Jaakobin kirje
  • Juudan kirje
  • 1. Pietarin kirje
  • 2. Pietarin kirje
  • Heprealaiskirje
  • 1. Johanneksen kirje
  • 2. Johanneksen kirje
  • 3. Johanneksen kirje

KIRJOITUKSET
  • Johanneksen ilmestys


VT ja UT rinnakkain esitettynä



LAKI EVANKELIUMI
. 1. Moos. – 5. Moos. . Mark. – Joh.
. .
PROFEETAT APOSTOLIT
- Profeettojen historia - Apostolien historia
. Joos. – 2. Kun. . Apt.
- Profeettojen kirjat - Apostolien kirjeet
. Ob. – Mal. . 1. Tess. – 3. Joh.
. .
KIRJOITUKSET KIRJOITUKSET
- Viisaus . Ilm.
. Job – Ester
- Aikahistoria
. 1. Aik. – Neh.



– Mikko Satama –